Luonnon väriloistoa ympäri vuoden

Luonnossa liikkujalle Telajärvi on oikea aarreaitta - missään muualla ei törmää yhtä kauniisiin väreihin, tuoksuihin ja ääniin. Kunnan keskellä sijaitsevan järven ympäri kiertää luontopolku, jossa voi törmätä vaikka miehen mittaisiin lihansyöjäkasveihin ja kaksipäisiin sammakoihin. Auringon laskiessa mailleen järvi hohtaa vihertävänkirjavaa loistoaan, ja ulapalla voi nähdä kidushirvien telmivän.

Alueen elämysmatkailuyrittäjät järjestävät järveä ympäröivissä metsissä survival -leirejä. Siinä veltoinkin Helsinkiläispelle joko jää matkalle tai palaa kotiinsa uutena ihmisenä, paljon nähneenä, kovia kokeneena ja pimeässä loistaen.

Juuret historiassa

Telajärveläiset ovat ylpeitä kuntansa historiasta, eikä suotta. Aina on pitäjässä tiedetty asuinsijan pitkät perinteet, mutta vasta muutama vuosi sitten maailmalle valkeni miten syvälle historiaan juuret todella ulottuvat. Vuonna 1989 maanviljelijä Perttu Mäkipahna kilautti auransa peltoa kyntäessään perin suurehkoon esteeseen - pellossa muhi paritonninen kivenmurikka. Kiveä käytiin ihmettelemässä läheltä ja kaukaa, ja viimein vuonna 1995 paikalle saatiin oikeita tiedemiehiä valkoisine takkeineen. Helsingin professoreiden suorittama radiohiiva-ajoitus kirjasi faktaksi sen, jonka kyläläiset olivat tienneet sydämissään jo iäisyyden - kivi, ja siten koko kunta, oli iältään miljoonia vuosia vanha.

Innovaatioiden kehto

Liekö Telajärven jo silloin virikkeellisellä luonnolla ollut osuutta asiaan, mutta herran vuonna 1984 osui metsuri Frederik Virkkasen kirves niinsanoaksemme kultasuoneen. Pidemmän savotan aikana uutteralla työmiehellä oli aikaa pohtia syntyjä syviä Havukka-Ahon ajattelijan tapaan, ja niin sitten Juhannusyön koittaessa koki päivänvalon yksi ihmiskunnan suurimmista innovaatioista.

Kemian- ja fysiikantunneilla hereillä ollut Virkkanen raapusteli laskelmiaan halkaistun mäntytukin kylkeen ja havaitsi erään mielenkiintoisen seikan: ydinvoimaa tuotettaessa syntyvän uraani- plutonium- yms. jätteen massa on suurempi kuin veden! Siltä istumalta metsuri juoksi kylään heurekoita huudellen, otti lopputilin, kiiruhti pankkiin lainanhakuun ja perusti oman yrityksen; Telajärven Ydinjätelaitos Ky:n.

Varsin pienin kustannuksin toimitusjohtaja Virkkanen rakenteli Telajärven rannalle hirsirakenteisen varaston ja jättiläismäisen katapultin. Muutama soitto ja tarjous myöhemmin alkoi pitäjän suuntaan virrata tynnyrikaupalla vinkeästi säteilevää jätettä jonka Virkkasen katapultti nakkasi järven selän syvänteeseen ja syvälle pohjamutiin. Siellä pysyi uraanipaska Ahdin syleilyssä eikä taatusti kellutellut rantakaislikkoon.

Odotettua Nobelin palkintoa Virkkaselle ei ole vielä lohjennut, mutta vuonna 2002 Telajärven Lions Club palkitsi hänet kultaisilla karvanopilla tammenlehvin.


© 2002 - 2010   S. Kristian Mattila - Muokattu 2010-03-07 - www.telajarvi.net